1 Kiertäkää Jerusalemin katuja,katsokaa ja tiedustelkaa,ja etsikää sen toreilta:jos löydätte yhdenkäänjos on ainoatakaan, joka tekee oikein,joka noudattaa uskollisuutta,niin minä annan anteeksi Jerusalemille.
2 Mutta vaikka he sanovat:"Niin totta kuin Herra elää",he kuitenkin vannovat väärin.
3 Herra, eivätkö sinun silmäsi katso uskollisuutta?Sinä olet lyönyt heitä,mutta he eivät tunteneet kipua;sinä olet lopen hävittänyt heidät,mutta he eivät tahtoneet ottaa kuritusta varteen.He ovat kovettaneet kasvonsa kalliota kovemmiksi,eivät ole tahtoneet kääntyä.
4 Silloin minä ajattelin:Sellaisia ovat vain alhaiset;he ovat tyhmiä,sillä he eivät tunne Herran tietä,Jumalansa oikeutta.
5 Niinpä menen ylhäisten luoja puhuttelen heitä,sillä he kyllä tuntevat Herran tien,Jumalansa oikeuden.Mutta he olivat kaikki särkeneet ikeen,katkaisseet siteet.
6 Sentähden surmaa heidät metsän leijona,aavikon susi haaskaa heidät,pantteri väijyy heidän kaupunkejansa.Kuka ikinä niistä lähtee, se raadellaan,sillä paljot ovat heidän rikoksensa,suuri heidän luopumustensa luku.
7 Kuinka minä antaisin sinulle anteeksi?Sinun lapsesi ovat hyljänneet minutja vannoneet niiden kautta, jotka eivät jumalia ole.Minä ravitsin heitä, mutta he tekivät aviorikoksen,ja porton huoneeseen he kokoontuivat.