29 Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
30 Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,
31 Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,
32 Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.
33 Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
35 (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.