19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.