28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,