2 Mehän olemme kuulleet hyvän sanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset. Heille ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät sitä uskoneet eikä se näin sulautunut heihin.
3 Sen sijaan me, jotka uskoimme, pääsemme perille luvattuun levon maahan.Jumala on siis sanonut:– Ja niin minä vihassani vannoin:»Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani.»Näin hän sanoi, vaikka hänen työnsä ovat olleet valmiina maailman luomisesta asti.
4 Kirjoituksissahan on seitsemännestä päivästä sanottu: »Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään.»
5 Mutta tuossa toisessa kohdassa sanotaan: »Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani.»
6 Koska siis on varmaa, että jotkut pääsevät sinne, ja koska ne, jotka muinoin kuulivat hyvän sanoman, eivät niskoittelunsa vuoksi sinne päässeet,
7 Jumala on asettanut uuden määräpäivän, »tämän päivän». Hänhän on paljon myöhemmin Daavidin suulla lausunut edellä mainitut sanat:– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,älkää paaduttako sydäntänne.
8 Jos jo Joosua olisi vienyt kansan levon maahan, ei Jumala puhuisi toisesta, myöhemmin tulevasta päivästä.