3 Mutta ei ollut ketään, ei taivaassa, ei maan päällä eikä maan alla, joka olisi kyennyt avaamaan kirjan tai edes katsomaan siihen.
4 Minä itkin katkerasti, kun ei löytynyt ketään, joka olisi ollut arvollinen avaamaan kirjan tai katsomaan siihen.
5 Mutta yksi vanhimmista sanoi minulle: »Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä.»
6 Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää – ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan.
7 Se astui lähemmäs ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä.
8 Kun Karitsa otti kirjan, ne neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyivät hänen eteensä. Vanhimmilla oli kaikilla harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia.
9 He lauloivat uuden laulun:– Sinä olet arvollinen ottamaan kirjanja avaamaan sen sinetit,sillä sinut on teurastettu,olet verelläsi ostanut Jumalalleihmisiä kaikista heimoista,kaikista kielistä, kansoista ja maista.