25 Kuningas Salomo antoi tehtävän Benajalle, Jojadan pojalle, ja tämä lähti Adonian luo ja surmasi hänet.
26 Pappi Abjatarille kuningas sanoi: »Mene maatilallesi Anatotiin, sillä sinä olet kuoleman oma. Minä en kuitenkaan sinua surmaa, koska olet isäni Daavidin aikana kantanut Herran, minun Jumalani, arkkua ja kokenut samat vaivat kuin isänikin.»
27 Näin Salomo erotti Abjatarin Herran papin virasta ja toteutti sen, mitä Herra oli Silossa sanonut Eelin suvusta.
28 Kun Joab sai kuulla tästä, hän pakeni pyhäkkötelttaan ja tarttui alttarin sarviin. Hän oli asettunut Adonian puolelle, vaikka ei aikoinaan ollut kannattanut Absalomia.
29 Salomolle kerrottiin: »Joab on paennut pyhäkkötelttaan ja on siellä alttarin ääressä.» Salomo lähetti kysymään Joabilta: »Mikä sinun on, kun olet paennut alttarin turviin?» Joab vastasi: »Minä pelkäsin sinua ja pakenin Herran luo.» Silloin kuningas Salomo lähetti sinne Benajan, Jojadan pojan, sanoen: »Mene ja tapa hänet.»
30 Benaja meni pyhäkkötelttaan ja sanoi Joabille: »Kuningas käskee sinun lähteä täältä.» Joab vastasi: »En lähde. Mieluummin kuolen tähän.» Benaja palasi kuninkaan luo ja kertoi, millaisen vastauksen hän oli Joabilta saanut.
31 Kuningas sanoi hänelle: »Tee Joabin mielen mukaan. Lyö hänet kuoliaaksi ja hautaa hänet. Siten puhdistat minut ja isäni suvun siitä viattomasta verestä, jonka hän vuodatti.