3 Mutta Nabot vastasi Ahabille: »Herra minua varjelkoon luovuttamasta sinulle isieni perintömaata!»
4 Ahab meni kotiinsa synkkänä ja raivoissaan, koska jisreeliläinen Nabot oli vastannut hänelle sillä tavoin ja kieltäytynyt luovuttamasta hänelle isiensä perintömaata. Hän paneutui makuulle vuoteelleen, kääntyi seinään päin eikä syönyt mitään.
5 Hänen vaimonsa Isebel tuli hänen luokseen ja kysyi: »Mikä sinun mieltäsi painaa? Mikset syö mitään?»
6 Ahab vastasi hänelle: »Minä olin puheissa jisreeliläisen Nabotin kanssa. Ehdotin hänelle, että hän myisi minulle viinitarhansa tai, jos hän niin haluaisi, antaisin hänelle toisen sen sijaan. Mutta hän kieltäytyi antamasta minulle viinitarhaansa.»
7 Isebel sanoi hänelle: »Etkö sinä ole Israelin kuningas? Nouse ja syö, niin tulet paremmalle tuulelle. Minä hankin sinulle jisreeliläisen Nabotin viinitarhan.»
8 Isebel kirjoitti kirjeitä Ahabin nimissä, vahvisti ne hänen sinetillään ja lähetti ne vanhimmille ja jalosukuisille, jotka asuivat samassa kaupungissa kuin Nabot.
9 Hän kirjoitti kirjeisiin näin: »Julistakaa paasto ja pankaa kokouksessa Nabot istumaan kaiken kansan eteen.