3 Israelin kuningas oli sanonut miehilleen: »Niin kuin tiedätte, Ramot-Gilead kuuluu oikeastaan meille. Mutta tässä me vain istumme kädet ristissä emmekä ota sitä Syyrian kuninkaan käsistä.»
4 Nyt hän sanoi Josafatille: »Lähdetkö kanssani sotaan Ramot-Gileadiin?» Josafat vastasi Israelin kuninkaalle: »Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin.»
5 Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: »Kysy sentään ensin Herran mieltä.»
6 Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, nelisensataa miestä, ja kysyi heiltä: »Tuleeko minun lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?» He vastasivat: »Lähde matkaan! Herra antaa kaupungin sinun käsiisi.»
7 Josafat kysyi: »Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?»
8 Israelin kuningas vastasi Josafatille: »Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika.» »Noin ei kuningas saisi puhua», sanoi Josafat.
9 Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: »Toimita oitis tänne Miika, Jimlan poika.»