21 Kun aamulla nousin imettämään poikaani, se oli kuollut. Minä tutkin silloin lapsen tarkoin, eikä se ollut minun synnyttämäni poika!»
22 Toinen nainen sanoi: »Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!» Toinen vastasi: »Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!» Näin he riitelivät kuninkaan edessä.
23 Kuningas sanoi: »Tämä nainen väittää, että elävä poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on toisen ja elävä hänen.»
24 »Hakekaa minulle miekka», kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen.
25 Hän antoi käskyn: »Halkaiskaa elävä lapsi kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen toiselle.»
26 Silloin rakkaus lapseen pani elävän pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle: »Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata sitä!» Mutta toinen sanoi: »Ei minulle eikä sinulle. Halkaiskaa vain!»
27 Silloin kuningas lausui: »Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää tappako sitä. Hän on lapsen äiti.»