12 Miksi äitini polvet ottivat minut vastaan,miksi rinnat antoivat ravinnon?
13 Minä lepäisin haudassa aivan hiljaa,nukkuisin, minulla olisi rauha.
14 Minä lepäisin kuninkaiden ja mahtimiesten seurassa,noiden, jotka ovat jättäneet jälkeensämuistomerkkejä, mahtavia raunioita.
15 Minä lepäisin ruhtinaitten seurassa,noiden, joilla oli kultaa,jotka täyttivät palatsinsa hopealla.
16 Niin kuin kuollut sikiö olisin poissa,maahan kaivettu ja olematon,niin kuin lapsi, joka ei päivänvaloa nähnyt.
17 Siellä pahantekijöitten raivo lakkaaja itsensä uuvuksiin raataneet saavat levon,
18 siellä pääsevät vangit vaivastaan,piiskurien huudot eivät enää heitä ahdista.