5 Mutta kun hän näki, ettei kukaan noista kolmesta enää kyennyt vastaamaan Jobille mitään, hän suuttui.
6 Nyt busilainen Elihu, Barakelin poika, alkoi puhua ja sanoi:– Vähät ovat minun elämäni päivät,kun vertaan teihin, vanhuksiin.Siksi minä arastelinja pelkäsin lähteä kertomaan,mitä minä tiedän.
7 Ajattelin: »Puhukoot nuo vanhat,puhukoot viisauden sanojane, joilla on takanaan paljon vuosia.»
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi,Kaikkivaltiaan henkäys.
9 Ei ikä yksin tuo viisautta,eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.
10 Niinpä nyt sanon: kuulkaa minua,nyt on minun vuoroni kertoa, mitä minä tiedän.
11 Minä odotin, mitä te sanoisitte,ja kuuntelin tarkoin teidän viisaita puheitanne,kun te etsitte oikeita sanoja.