14 Mutta sinä säikytät minua unikuvilla,panet yön painajaiset minua ahdistamaan.
15 Mieluummin tahdon kuolla,nääntyä hengiltä, kuin kärsiä tätä tuskaa!
16 Olen saanut tarpeekseni! Enhän kuitenkaan elä ikuisesti.Päästä jo irti! Minun elämäni on häipyvä henkäys.
17 Mikä on ihminen, kun pidät häntä noin tärkeänäja alati valvot häntä?
18 Aamu aamulta sinä vaadit hänet tilille,joka hetki sinä häntä tutkit.
19 Etkö voisi hetkeksi kääntää katsettasi pois?Etkö edes siksi aikaa, että saisin rauhassa nielaista sylkeni?
20 Jos olenkin tehnyt syntiä,en kai minä sinulle ole vahinkoa tehnyt,sinä ihmisen vaanija?Miksi olet ottanut minut maalitauluksesi,miksi noin kovin kannat minusta huolta?