7 Hän pyysi minulta lupaa poimia maahan pudonneita tähkiä viljankorjaajien jäljessä, ja nyt hän on ollut työssä yhtä mittaa aamuvarhaisesta tähän saakka. Hän ei ole levännyt juuri lainkaan.»
8 Silloin Boas sanoi Ruutille: »Kuulehan, tyttäreni! Älä mene muiden pelloille poimimaan. Jää tänne ja pysy minun palvelijattarieni mukana.
9 Pidä silmällä, millä pellolla minun mieheni leikkaavat, ja kulje heidän jäljessään. Minä olen kieltänyt väkeäni koskemasta sinuun. Jos sinua janottaa, niin mene noiden astioiden luo ja ota sieltä vettä niin kuin muukin väki.»
10 Silloin Ruut vaipui polvilleen, kumarsi maahan saakka ja sanoi hänelle: »Miten sinä voit olla minulle näin hyvä? Kohtelet minua kuin tuttavaa, vaikka olen vierasmaalainen.»
11 Boas vastasi hänelle: »Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin.
12 Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa.»
13 Ruut vastasi: »Sinä olet minulle kovin hyvä. Olet lohduttanut minua ja puhunut lempeästi minulle, vaikka en edes kelpaisi sinun palvelusväkesi joukkoon.»