6 En minäkään enää säästä maanpiirin asukkaita, sanoo Herra. Minä annan ihmisten käydä toistensa kimppuun ja joutua kuninkaittensa mielivallan alle. Vaikka he hävittäisivät koko maailman, minä en pelasta ketään heidän käsistään.»
7 Minä paimensin kauppiaille myytyjä teuraslampaita. Valitsin itselleni kaksi sauvaa, toiselle annoin nimen »Armo» ja toiselle nimen »Sopu». Niitä minä käytin paimentaessani lampaita.
8 Mutta yhden kuukauden kuluessa minä panin pois kolme paimenta. Myös lampaita kohtaan kärsivällisyyteni loppui, ja nekin kyllästyivät minuun.
9 Sanoin lampaille: »En halua enää paimentaa teitä. Joka teistä kuolee, kuolkoon, ja joka katoaa, kadotkoon! Ja jäljelle jäävät syökööt toistensa lihaa.»
10 Tämän sanottuani löin palasiksi toisen sauvoista, »Armon», ja näin kumosin sen liiton, jonka Herra oli solminut kaikkien kansojen kanssa.
11 Näin siis purkautui tämä liitto sinä päivänä. Kun kauppiaat näkivät, mitä tein, he ymmärsivät, että toimin Herran käskystä.
12 Sitten sanoin heille: »Jos hyväksi näette, maksakaa minulle palkkani. Ellei se käy, olkaa maksamatta.» Niin he antoivat minulle palkaksi vaivaiset kolmekymmentä hopearahaa.