14 Niin Simson sanoi heille:– Lähti syöjästä syötävä,lähti väkevästä makea.Kolmen päivän ajan sulhaspojat yrittivät turhaan ratkaista arvoitusta.
15 Neljäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: »Koeta viekoitella miehesi kertomaan arvoituksen ratkaisu. Muuten me poltamme isäsi talon ja sinut sen mukana. Vai kutsuitteko meidät tänne vain voidaksenne ryöstää meidät paljaiksi?»
16 Simsonin vaimo meni itkien miehensä luo ja sanoi: »Minä taidan olla sinulle vastenmielinen, etkö rakasta minua yhtään? Olet esittänyt arvoituksen minun heimolaisilleni, mutta et ole kertonut minulle sen ratkaisua!» Simson sanoi hänelle: »Miksi kertoisin sen sinulle, kun en ole kertonut sitä edes omille vanhemmilleni?»
17 Vaimo kiusasi itkullaan Simsonia häiden seitsemänteen päivään asti, ja koska vaimo niin ahdisteli häntä, hän lopulta seitsemäntenä päivänä kertoi ratkaisun vaimolleen. Vaimo ilmoitti sen heimolaisilleen,
18 ja seitsemäntenä päivänä, juuri ennen auringonlaskua, kaupungin miehet sanoivat Simsonille:– Mikä makeampi hunajaa,mikä väkevämpi leijonaa?Simson sanoi heille:– Ellette olisi vasikallani kyntäneet,ette olisi arvoitustani ratkaisseet.
19 Silloin Herran henki valtasi Simsonin. Hän meni Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, riisui heiltä vaatteet ja antoi ne arvoituksen ratkaisijoille. Raivoissaan hän sitten lähti kotiinsa.
20 Simsonin vaimo naitettiin Simsonin lähimmälle sulhaspojalle.