1 Nyt minun nuorempani nauravat minua, joiden isiä en minä olisi pannut minun laumani koirain sekaan;
2 Joiden voiman minä tyhjänä pidin, jotka ei ijällisiksi tulleet;
3 Ne jotka nälän ja tuskan tähden pakenivat erinänsä korpeen, äsken turmeltuneet ja köyhtyneet,
4 Jotka nukulaisia repivät pensasten ympäri; ja katajan juuret olivat heidän ruokansa:
5 He ajettiin ulos, ja huudettiin heitä vastaan niinkuin varasta.