1 Ja Elihu vastasi ja sanoi:
2 Luuletkos sen oikiaksi, ettäs sanot: minä olen hurskaampi Jumalaa?
3 Sillä sinä sanot: mitä siitä hyvää on, mitä se auttaa, jos joku välttää syntiä?
4 Minä vastaan sinua sanoilla, ja sinun ystäviäs sinun kanssas.
5 Katso taivaasen ja näe, ja katso pilviin, että ne ovat korkiammat sinua.
6 Jos sinä syntiä teet, mitäs taidat hänelle tehdä? ja jos sinun pahuutes on suuri, mitäs taidat hänelle tehdä?
7 Ja jos sinä olet hurskas, mitäs taidat hänelle antaa? eli mitä hän ottaa sinun kädestäs?
8 Ihmiselle sinun kaltaiselles tekee sinun pahuutes jotakin, ja ihmisen lapselle sinun hurskautes.
9 Ne huutavat, kuin heille paljo väkivaltaa tapahtuu, ja valittavat voimallisten käsivartta,
10 Jotka ei sano: Kussa on Jumala, minun Luojani, joka yöllä tekee virret?
11 Joka meitä tekee oppineemmaksi eläimiä maan päällä, ja taitavammaksi taivaan lintuja.
12 Mutta he valittavat pahain ylpeyttä; ja ei hän kuule heitä.
13 Sillä ei jumala kuule turhaa, ja Kaikkivaltias ei katso sitä.
14 Nyt sinä sanot: et sinä näe häntä; mutta tuomio on hänen edessänsä, vaan odota häntä.
15 Jos ei hänen vihansa niin äkisti kosta, ja ei ole tietävinänsä, että siinä niin monta rikosta on;
16 Sentähden on Job turhaan suunsa avannut ja taitamattomia puheita puhunut.