1 Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
2 Job lausui ja sanoi:
3 "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin,ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
4 Se päivä muuttukoon pimeydeksi;älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö,älköönkä valonsäde sille paistako.
5 Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä,pilvi laskeutukoon sen päälle,peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
6 Sen yön ryöstäköön pimeys;älköön se iloitko vuoden päivien parissa,älköön tulko kuukausien lukuun.
7 Katso, hedelmätön olkoon se yö,älköön siinä riemuhuuto raikuko.