1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.
2 Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: »Hän on minun sisareni.» Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen.
3 Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: »Sinun on kuoltava sen naisen vuoksi, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.»
4 Abimelek ei ollut kuitenkaan kajonnut häneen, ja siksi hän sanoi: »Herra, et kai surmaa syytöntä?
5 Mieshän sanoi minulle: ’Hän on minun sisareni.’ Ja Saara sanoi itsekin: ’Hän on minun veljeni.’ Minä olen tehnyt tämän vilpittömin mielin ja tietämättä tekeväni vääryyttä.»
6 Jumala sanoi hänelle unessa: »Minäkin tiedän, että teit tämän vilpittömin mielin, ja niin minä estin sinua tekemästä syntiä minua vastaan. Sen vuoksi minä en sallinut sinun koskea häneen.
7 Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä se mies on profeetta, ja kun hän rukoilee puolestasi, sinä saat elää. Mutta ellet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinun on kuoltava, sekä sinun että kaikkien läheistesi.»
8 Aamulla herättyään Abimelek kutsui luokseen kaikki hovinsa miehet ja kertoi heille unensa. Miehet pelästyivät kovin.
9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: »Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.»
10 Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: »Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?»
11 Abraham vastasi: »Minä ajattelin: ’Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.’
12 Sitä paitsi hän on todella minun sisareni, isäni tytär, vaikka meillä onkin eri äiti. Niin olen saattanut ottaa hänet vaimokseni.
13 Mutta kun Jumala vei minut kauas isäni suvusta, minä sanoin vaimolleni: ’Tee minulle tämä palvelus: sano kaikkialla, minne menemmekin, että minä olen sinun veljesi.’»
14 Niin Abimelek antoi Abrahamille lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran.
15 Ja Abimelek sanoi: »Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat.»
16 Saaralle hän sanoi: »Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi. Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi.»
17 Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia.
18 Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi.