38 Silloin Esau sanoi isälleen: »Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!» Ja Esau itki katkerasti.
39 Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle:– Kaukana on sinun asuinsijasi olevarehevistä maista,vailla taivaan kastetta.
40 Sinä olet elävä miekkasi varassaja palveleva veljeäsi.Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti,silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.
41 Esau kantoi Jaakobille kaunaa siitä, että Jaakob oli saanut isän siunauksen, ja hän ajatteli: »Pian tulee aika, jolloin suremme isän kuolemaa. Sitten minä tapan Jaakobin.»
42 Kun Rebekalle kerrottiin, mitä hänen vanhempi poikansa aikoi, hän haetti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: »Veljesi Esau hautoo kostoa ja aikoo tappaa sinut.
43 Tee siis, poikani, niin kuin minä neuvon: lähde pois ja pakene veljeni Labanin luo Harraniin.
44 Viivy siellä jonkin aikaa, kunnes veljesi kiukku haihtuu.