1 Heti seuraavana aamuna Laban suuteli lapsia ja tyttäriään ja siunasi ja hyvästeli heidät. Sitten hän lähti pois ja palasi kotiseudulleen.
2 Jaakob jatkoi matkaansa, ja häntä vastaan tuli Jumalan enkeleitä.
3 Heidät nähdessään Jaakob sanoi: »Tässä on Jumalan etuvartio.» Niin paikka sai nimekseen Mahanaim.
4 Jaakob lähetti sananviejiä edellään veljensä Esaun luo Seirin tienoille Edomin maahan
5 ja käski heidän sanoa Esaulle: »Herrani, näin sanoo palvelijasi Jaakob: ’Olen asunut Labanin luona ja joutunut viipymään siellä näin kauan.
6 Minulle on kertynyt härkiä ja aaseja, lampaita ja vuohia, orjia ja orjattaria, ja lähetän nyt sinulle tämän viestin pyytäen, että ottaisit minut suosiollisesti vastaan.’»
7 Palattuaan Jaakobin luo sananviejät kertoivat: »Kohtasimme veljesi Esaun, ja hän on nyt tulossa sinua vastaan mukanaan neljäsataa miestä.»