10 Mutta Jaakob sanoi: »Ei suinkaan! Jos nyt todella pidät minua veljenäsi, niin ota vastaan tämä lahja, sillä minä olen tullut sinun eteesi niin kuin käydään Jumalan eteen, ja sinä olet ollut minulle armollinen.
11 Ota siis tämä lahja, jonka olen tuonut sinulle, sillä Jumala on ollut minulle hyvä ja minulla on nyt kaikkea.» Ja Jaakob taivutteli Esauta ja sai hänet ottamaan lahjan.
12 Sitten Esau sanoi: »Lähdetään liikkeelle yhdessä, samaa matkaa.»
13 Mutta Jaakob sanoi hänelle: »Sinähän tiedät, herrani, että lapset ovat pieniä ja että minun on pidettävä huolta imettävistä lampaista ja lehmistä. Jos niitä ajetaan liian kovaa yhdenkin päivän ajan, ne menehtyvät.
14 Jatka matkaa minun edelläni, herrani, niin minä tulen hiljalleen perässäsi karjalle ja lapsille sopivaa vauhtia, kunnes saavun luoksesi Seiriin.»
15 Esau sanoi: »Sitten minä jätänkin osan väestäni sinun mukaasi.» Jaakob sanoi: »Mitä suotta! Minulle riittää, että pidät minua veljenäsi.»
16 Esau kääntyi samana päivänä kotimatkalle Seiriin,