13 Mutta ne joukot, jotka Amasja oli lähettänyt pois ennen sotaretkelle lähtöä, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta Bet-Horoniin asti, tappoivat kolmetuhatta miestä ja ryöstivät paljon saalista.
14 Kun Amasja palasi takaisin voitettuaan edomilaiset, hän toi mukanaan edomilaisten jumalia. Hän pystytti ne itselleen jumaliksi, kumarsi niitä ja uhrasi niille.
15 Silloin Herra vihastui Amasjaan ja lähetti hänen luokseen profeetan, joka sanoi: »Miksi palvelet tuon kansan jumalia? Eiväthän ne ole kyenneet edes suojelemaan omaa kansaansa sinulta.»
16 Mutta kuningas sanoi: »Kuka sinut on pannut kuninkaan neuvonantajaksi? Lopeta, tai saat raippoja!» Profeetta vaikeni, mutta sanoi vielä: »Minä tiedän, että Jumala on päättänyt saattaa sinut tuhoon, koska teet tuolla tavoin etkä noudata neuvoani.»
17 Kysyttyään neuvonantajiensa mieltä kuningas Amasja lähetti Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, sanan: »Tule, meidän on selvitettävä välimme.»
18 Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: »Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: ’Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.’ Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.
19 Sinä olet voittanut edomilaiset, ja tämä kunnia on ylpistänyt sinut. Pysy kuitenkin aloillasi! Pitääkö sinun ehdoin tahdoin etsiä onnettomuutta, syöstä itsesi ja samalla koko Juuda turmioon?»