1 Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne.
2 Kun Hiskia näki, että Sanheribin tarkoituksena oli hyökätä Jerusalemia vastaan,
3 hän esitti johtomiehille ja sotapäälliköille, että kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet olisi peitettävä näkyvistä. Hänen ajatuksensa sai kannatusta.
4 Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: »Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä.»
5 Hiskia ryhtyi rohkeasti työhön. Hän korjasi kaikki murtuneet kohdat muurista, korotti torneja, rakensi ulkopuolelle toisen muurin ja vahvisti Daavidin kaupungissa olevaa Milloa. Lisäksi hän teetti paljon keihäitä ja kilpiä.
6 Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen:
7 »Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä.
8 Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme.» Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta.
9 Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin:
10 »Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: ’Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi?
11 Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.
12 Eikö juuri Hiskia tuhonnut teidän jumalanne kukkulapyhäköt ja alttarit ja sanonut teille Juudan ja Jerusalemin asukkaille, että te saatte vain yhden alttarin ääressä palvella jumalaa ja polttaa uhreja?
13 Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille kansoille? Ovatko minkään kansan jumalat pystyneet pelastamaan maataan minun vallastani?
14 Ajatelkaa kaikkia minun isieni hävittämiä kansoja: onko yksikään niiden jumalista kyennyt pelastamaan kansaansa minun käsistäni? Voisiko nyt teidän jumalanne pelastaa teidät joutumasta minun valtaani?
15 Älkää antako Hiskian pettää itseänne ja johtaa teitä harhaan. Älkää uskoko häntä! Ei minkään kansan tai valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa minun tai isieni käsistä. Vielä vähemmän voi teidän jumalanne pelastaa teidät minun käsistäni.’»
16 Vielä muutakin Sanheribin lähettiläät puhuivat Herraa, Jumalaa, ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.
17 Sanherib oli myös kirjoittanut kirjeen, jossa hän Herraa, Israelin Jumalaa, pilkaten sanoi: »Niin kuin eivät muidenkaan kansojen jumalat ole voineet pelastaa kansaansa minun käsistäni, niin ei myöskään Hiskian jumala siihen pysty.»
18 Lähettiläät huusivat tämän kovalla äänellä hepreaksi säikyttääkseen muurille nousseet Jerusalemin asukkaat ja saadakseen heidät pelon valtaan, jotta voisivat helpommin valloittaa kaupungin.
19 He puhuivat Jerusalemin Jumalasta samalla tavoin kuin muiden maiden jumalista, jotka ovat pelkkiä ihmiskäsin tehtyjä kuvia.
20 Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta.
21 Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi.
22 Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa.
23 Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.
24 Noihin aikoihin Hiskia sairastui pahasti ja oli jo kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin.
25 Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi. Silloin Herra vihastui häneen ja koko Juudaan ja Jerusalemiin.
26 Hiskian sydän kuitenkin nöyrtyi, ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian aikana.
27 Hiskia sai osakseen paljon rikkautta ja kunniaa. Hän rakennutti itselleen aarrekammioita, joissa säilytettiin hopeaa, kultaa, jalokiviä, hajusteita, kilpiä ja kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä.
28 Hän rakensi myös varastoja viljaa, viiniä ja öljyä varten, teetti karjasuojia ja hankki suojiin laumoittain karjaa.
29 Hän rakensi itselleen kaupunkeja ja hankki paljon lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Jumala oli antanut hänelle valtavan omaisuuden.
30 Juuri Hiskia myös sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle.Hiskia menestyi kaikessa mitä teki.
31 Menestys seurasi häntä myös silloin, kun Babylonian ruhtinaan lähettiläät olivat tulleet hänen luokseen ottamaan selvää maassa tapahtuneesta ihmeestä. Silloin Jumala antoi Hiskian toimia oman mielensä mukaan, mutta vain koetellakseen, oliko hän sisimmässään uskollinen.
32 Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan.
33 Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Manasse.