9 Tekoalainen nainen sanoi hänelle: »Herrani ja kuninkaani, vain minä ja isäni suku olemme syylliset. Kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoot syyllisyydestä vapaat.»
10 Kuningas sanoi: »Jos joku vielä puhuu sinulle tuosta asiasta, tuo hänet minun eteeni, niin hän kyllä jättää sinut rauhaan.»
11 Nainen sanoi: »Jospa kuningas vakuuttaisi Herransa ja Jumalansa kautta, ettei verikosto saa aiheuttaa lisää tuhoa ja ettei poikaani raivata pois tieltä!» Daavid vastasi: »Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius ole putoava poikasi päästä.»
12 Silloin nainen sanoi: »Saako palvelijasi vielä sanoa jotakin herralleen ja kuninkaalleen?» Daavid sanoi: »Puhu.»
13 Nainen sanoi: »Miksi sinä aiot nyt tehdä aivan samoin Jumalan kansaa kohtaan? Puhuessasi noin, kuningas, teet itsesi syylliseksi, kun et anna sen miehen palata takaisin, joka on joutunut pakenemaan luotasi.
14 Meidät korjaa kuolema, me olemme kuin maahan valunut vesi, jota ei voi koota takaisin. Jumala ei kuitenkaan vaadi ihmisen henkeä, eikä hän soisi, että karkotettu jää pysyvästi hänen kansastaan eroon.
15 Juuri tästä asiasta olen tullut puhumaan kuninkaalle. Ihmiset ovat saaneet minut pelkäämään, ja siksi ajattelin: ’Minun on puhuttava kuninkaalle. Ehkäpä kuningas täyttää palvelijansa pyynnön,