10 Laskettuaan väen Daavid sai piston sydämeensä. Hän sanoi Herralle: »Tämä tekoni oli suuri synti. Herra, anna se palvelijallesi anteeksi! Olen menetellyt hyvin tyhmästi.»
11 Kun Daavid aamulla nousi, oli hänen näkijälleen, profeetta Gadille, tullut näin kuuluva Herran sana:
12 »Mene ja ilmoita Daavidille: Näin sanoo Herra: ’Annan sinulle kolme vaihtoehtoa. Valitse niistä yksi, niin teen sinulle sen mukaan.’»
13 Gad tuli kertomaan tämän Daavidille ja sanoi: »Tahdotko, että maahasi tulee seitsemän nälkävuotta? Vai pakenetko mieluummin kolmen kuukauden ajan vihamiehiäsi, jotka ajavat sinua takaa? Vai annatko ruton tulla maahasi kolmeksi päiväksi? Mieti nyt ja sano, mitä minun on vastattava hänelle, joka minut lähetti.»
14 Daavid vastasi Gadille: »Mikä kauhea valinta! Mutta parasta on jättäytyä Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on suuri. Ihmisten käsiin en tahdo jättäytyä.»
15 Niin Herra antoi Israeliin tulla ruton, jota kesti siitä aamusta hänen säätämäänsä hetkeen asti. Kansaa kuoli Danista Beersebaan seitsemänkymmentätuhatta henkeä.
16 Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuodakseen hävityksen sinne, Herra katui tuhotyötä ja sanoi enkelille, joka hävitti kansaa: »Jo riittää. Laske kätesi.» Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla.