1 Herra sanoi Moosekselle:
2 »Käske israelilaisten tuoda puhdasta, survotuista oliiveista saatua öljyä lamppuja varten, niin että ne aina voidaan nostaa paikoilleen palamaan.
3 Aaronin tulee huolehtia siitä, että lamput palavat läpi yön Herran edessä pyhäkköteltassa lainarkkua suojaavan väliverhon ulkopuolella. Tätä määräystä teidän on noudatettava aina, sukupolvesta toiseen.
4 Lamput tulee aina asettaa puhtaasta kullasta tehtyyn lampunjalkaan palamaan Herran edessä.
5 »Ota parhaita vehnäjauhoja ja leivo niistä kaksitoista uhrileipää. Käytä kuhunkin uhrileipään jauhoja kaksi eefa-mitan kymmenesosaa.
6 Aseta leivät kahteen kuuden leivän riviin puhtaalla kullalla päällystetylle pöydälle Herran eteen.
7 Pane leipien päälle puhdasta suitsuketta, joka poltetaan Herralle omistettuna tuliuhrina, muistutusuhrina leipien sijasta.
8 Papin tulee joka sapatti asettaa leivät paikoilleen Herran eteen; se on liittoon kuuluva ikuinen velvollisuus, joka israelilaisten on täytettävä.
9 Leivät kuuluvat Aaronille ja hänen jälkeläisilleen. Heidän on syötävä ne pyhässä paikassa, sillä ne ovat erityisen pyhiä. Ne on säädetty heidän ikuiseksi osuudekseen Herralle omistetuista tuliuhreista.»
10 Eräs mies, jolla oli israelilainen äiti mutta egyptiläinen isä, joutui israelilaisten leirissä liikkuessaan riitaan israelilaisen miehen kanssa.
11 Hän kirosi ja pilkkasi Herran nimeä, ja siksi hänet vietiin Mooseksen luo. Miehen äiti oli Selomit, Dibrin tytär, Danin heimoa.
12 Mies päätettiin pitää vangittuna, kunnes Herra ilmoittaisi, mitä hänelle oli tehtävä.
13 Herra sanoi Moosekselle:
14 »Vie rienaaja leirin ulkopuolelle, ja kaikki, jotka kuulivat hänen sanansa, pankoot kätensä hänen päänsä päälle. Sitten kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi.
15 Sano israelilaisille: Jokaisen, joka herjaa Jumalaansa, on kannettava vastuu synnistään.
16 Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen. Hänet surmattakoon, koska hän on pilkannut Herran nimeä.
17 »Jos joku surmaa ihmisen, hänet on surmattava.
18 Joka tappaa toiselle kuuluvan karjaeläimen, korvatkoon sen antamalla eläimen eläimestä.
19 Jos joku teistä tuottaa toiselle vamman, häntä itseään kohdeltakoon samoin:
20 murtuma murtumasta, silmä silmästä, hammas hampaasta. Hän itse saakoon saman vamman, jonka hän toiselle aiheutti.
21 Joka tappaa eläimen, korvatkoon sen, mutta se, joka tappaa ihmisen, surmattakoon.
22 Sama laki koskee teitä kaikkia, niin siirtolaisia kuin syntyperäisiä israelilaisia, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.»
23 Tämän Mooses puhui israelilaisille, ja he veivät rienaajan leirin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi. Näin israelilaiset täyttivät käskyn, jonka Herra oli antanut Moosekselle.