2 kunnes Herra sanoi minulle:
3 ’Te olette jo kyllin kauan kierrelleet näillä vuorilla. Kääntykää nyt pohjoiseen.
4 Sano kansalle: Te kuljette pian sen alueen halki, joka kuuluu Esaun jälkeläisille, teidän Seirissä asuvalle sukulaiskansallenne. Vaikka he pelkäävätkin teitä, älkää tehkö mitään ajattelematonta
5 älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan edes kämmenenleveyttä, sillä Seirin vuoriston minä olen antanut Edomin, Esaun suvun, omaisuudeksi.
6 Kun tarvitsette ruokaa, ostakaa se heiltä, ja maksakaa heille myös juomavedestä.
7 Onhan Herra, teidän Jumalanne, siunannut teitä kaikissa toimissanne. Hän on huolehtinut teistä vaeltaessanne tämän suuren autiomaan halki. Nämä neljäkymmentä vuotta Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään.’
8 »Niin me siis kuljimme Seirissä asuvan sukulaiskansamme, Esaun jälkeläisten, alueen kautta pitkin Araban tietä, joka tulee Eilatista ja Esjon-Geberistä. Sitten me käännyimme Moabin autiomaan suuntaan.