5. Mooseksen Kirja 26 KR92

Sadonkorjuulahjojen luovuttaminen

1 »Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan,

2 erottakaa vuosittain ensi hedelmät kaikesta sadosta, jonka Herralta saamanne maa tuottaa teille. Pankaa ne koriin ja lähtekää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, on valinnut nimensä asuinsijaksi.

3 Menkää sen papin luo, joka kulloinkin on virassa, ja sanokaa hänelle: ’Minä ilmoitan tänään Herran, sinun Jumalasi edessä, että olen päässyt siihen maahan, jonka hän esi-isillemme vannomallaan valalla lupasi meille.’

4 »Pappi ottakoon korin ja asettakoon sen Herran alttarin eteen.

5 Lausukaa sitten Herran, Jumalanne edessä: ’Isäni oli harhaileva aramealainen, joka muutti vähälukuisen väkensä kanssa Egyptiin ja asui siellä muukalaisena, ja hänestä kasvoi suuri, mahtava ja monilukuinen kansa.

6 Mutta egyptiläiset kohtelivat meitä huonosti, sortivat meitä ja teettivät meillä raskasta työtä.

7 Silloin me huusimme avuksi Herraa, isiemme Jumalaa, ja Herra kuuli huutomme ja näki meidän kärsimyksemme, ahdistuksemme ja kurjuutemme.

8 Herra vei meidät pois Egyptistä kohotetun kätensä ja pelottavien ihmeiden ja tunnustekojen voimalla,

9 toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

10 Nyt olen tuonut sadon parhaat hedelmät siitä maasta, jonka sinä, Herra, minulle annoit.’ Pankaa lahjanne sitten Herran, Jumalanne eteen, kumartukaa rukoilemaan häntä

11 ja iloitkaa kaikesta siitä hyvästä, minkä Herra, teidän Jumalanne, on teille ja teidän perheillenne antanut. Myös leeviläiset ja keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat iloita kanssanne.

Kymmenysten luovuttaminen

12 »Joka kolmas vuosi, kymmenysten vuotena, teidän tulee asuinsijoillanne erottaa sadosta kaikki leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille kuuluvat kymmenykset. Kun olette tehneet tämän ja kaikki ovat saaneet syödä itsensä kylläisiksi,

13 sanokaa Herran, Jumalanne edessä: ’Olen vienyt talostani pois kaiken Herralle pyhitetyn ja antanut sen leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, niin kuin olet käskenyt minun tehdä. En ole rikkonut enkä unohtanut käskyjäsi.

14 En ole suruaikana syönyt kymmenyksistä, en ole koskenut niihin epäpuhtaana enkä antanut niistä mitään vainajille. Olen totellut Herraa, Jumalaani, olen tehnyt kaiken niin kuin olet käskenyt minun tehdä.

15 Katso alas taivaasta, pyhästä asunnostasi, ja siunaa kansaasi Israelia sekä maata, jonka olet antanut meille, kuten valallasi lupasit esi-isillemme, tätä maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.’

Israel, Herran oma kansa

16 »Tänään Herra, teidän Jumalanne, käskee teidän noudattaa näitä määräyksiä ja säädöksiä. Eläkää niiden mukaisesti ja seuratkaa niitä koko sydämestänne ja koko sielustanne.

17 Te olette tänään tunnustaneet Herran Jumalaksenne ja luvanneet vaeltaa hänen teitään, noudattaa hänen lakejaan, käskyjään ja säädöksiään ja totella häntä.

18 Myös Herra on tänään ilmoittanut, että hän lupauksensa mukaan pitää teidät omana kansanaan, kun vain noudatatte kaikkia hänen käskyjään.

19 Hän on luvannut asettaa teidät kaikkien luomiensa kansojen yläpuolelle, että ylistäisitte häntä ja tuottaisitte hänelle kunniaa ja mainetta. Silloin te olette Herran lupauksen mukaisesti hänen pyhä kansansa.»

luvut

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34