1 Kun Efraim puhui, kaikki vapisivat kauhusta,hän kohosi yli muiden Israelin heimojen.Mutta hän alkoi palvella baaleja,se oli hänen syntinsä, siihen hän kaatui.
2 Yhä vielä Efraim jatkaa synnintekoa,valaa patsaita hopeastaan,tekee jumalankuvia parhaan taitonsa mukaan.Yhtä kaikki – sepän tekemiä ne vain ovat!Efraimista sanotaan:»Ihmisiä se uhraa, sonneja suutelee.»
3 Mutta Efraim on kuin aamupilvi,kuin kaste, joka kohta haihtuu,kuin akanat, jotka pöllyävät puimatantereella,kuin kattoaukosta kohoava savu.
4 – Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi,minä toin sinut Egyptistä.Muuta jumalaa sinulla ei ole,ei muuta auttajaa kuin minä yksin.
5 Minä otin sinut omakseni autiomaassa,polttavan kuumassa maassa.
6 Mutta päästyäsi lihaville laitumillesait syödä kylliksesi.Kun tulit kylläiseksi,sinun sydämesi ylpistyija sinä unohdit minut.