1 Tulee vielä aika,jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana.Ylimpänä vuorista se kohoaa,korkeimpana kukkuloista,ja kansat virtaavat sinne.
2 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen:»Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön!Hän opastaa meitä tiellään, ja me,me tahdomme kulkea hänen polkujaan,sillä Siionista tulee Herran sanaja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe.»
3 Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat,hän jakaa oikeutta väkeville kansoillelähellä ja kaukana.Niin taotaan miekat auran teriksija keihäät vesureiksi.Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaaneikä harjoittele sotataitoja.
4 Silloin jokainen saa istua mitään pelkäämättäoman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla.Näin on Herra Sebaot sanonut.
5 Vaikka kaikki kansat palvelisivatmuita jumalia,niin me palvelemme nyt ja ainaHerraa, Jumalaamme.
6 – Sinä päivänä, sanoo Herra,minä kokoan ontuvat,tuon yhteen hajalle joutuneet,kaikki, joita olen rangaissut.