1 Voi! Miten yksin onkaan nyt kaupunki,ennen niin täynnä väkeä!Kansojen valtiataron kuin leski.Maitten ruhtinatartekee orjan työtä.
2 Hän itkee katkerasti yössä,kyyneleet vierivät hänen poskillaan.Yksikään hänen ystävistäänei ole lohduttamassa.Kaikki ovat hänet pettäneet,kääntyneet vihollisiksi.
3 Kauan sai Juuda jo kärsiä vaivaa ja kurjuutta,nyt se on vielä viety pois maastaan,se asuu vieraiden kansojen seassaeikä lepoa löydä.Vainoojat saavuttivat Juudan,pakotietä ei ollut.
4 Siionin tiet surevat,kukaan ei tule juhliin.Kaikki hänen porttinsa ovat autioina,hänen pappinsa huokaavat,neidot valittavat.Katkera on Siionin kohtalo.
5 Hänen vihamiehensä ovat ottaneet vallan,hänen vihollisillaan ei ole hätää.Herra itse antaa Siionin kärsiäsen monien syntien tähden.Lapsetkin otettiin vangiksi,vihollinen vei heidät pois.
6 Kadottanut on tytär Siionkaiken loistonsa.Hänen ruhtinaansa ovat kuin peurat,jotka eivät laidunta löydä,jotka voimattomina yrittävät paetametsästäjä kintereillään.