9 Saasta tahrii hänen hameensa liepeet.»Kuinka näin saattoikaan käydä!»Syvälle, syvälle hän on vajonnut.Kukaan ei lohduta häntä.»Herra, katso minun kurjuuttani!Katso, kuinka vihollinen ylvästelee!»
10 Vihollinen kävi käsiksihänen aarteisiinsa.Hän joutui näkemään,kuinka muukalaiset tunkeutuivat pyhäkköön,vaikka sinä, Herra, olit säätänyt,ettei yksikään muukalainen saa astua seurakuntasi keskelle.
11 Jerusalem vaikeroi,koko Jerusalem etsii ruokaa.Ihmiset antavat aarteensa leipäpalastapysyäkseen hengissä.»Katso minua, Herra! Katso,miten onneton olen.»
12 Kaikille ohikulkijoille hän huutaa:»Pysähtykää, katsokaa!Onko kipua sen kivun vertaista,joka on kannettavakseni pantu?Herra rankaisi minuahehkuvan vihansa päivänä.
13 »Korkeudesta Herra lähetti tulen,painoi sen luihini asti.Hän levitti verkon jalkojeni ansaksi,en voinut paeta.Hän jätti minut virumaan hylättynä,voimattomana päivästä päivään.
14 »Herra piti lukua minun synneistäni,hänen kätensä solmi ne yhteenkahleeksi minun kaulaani.Voimani hän mursi.Hän jätti minut orjuuteen,en voi nousta.
15 »Herra hylkäsi uljaat soturini,jotka olivat muurieni sisällä.Hän kokosi mahtavat joukot minua vastaanmurskaamaan väkevät soturini.Niin kuin rypäleet poljetaan viinikuurnassa,niin polki Herra jalkoihinsa neitsyen, tytär Juudan.