1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi. Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä.
2 Sillä se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.
3 Hänen suunsa sanat ovat vääryyttä ja petosta; hän on lakannut tekemästä sitä, mikä taidollista ja hyvää on.
4 Hän miettii turmiota vuoteessansa, hän pysyy tiellä, joka ei ole hyvä, hän ei kammo pahaa.
5 Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.
6 Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.
7 Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.
8 Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.
9 Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.
10 Säilytä armosi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskautesi oikeamielisille.
11 Älköön ylpeyden jalka minua tallatko, älköönkä jumalattomain käsi minua karkoittako.
12 Katso, pahantekijät kaatuvat, he suistuvat maahan, eivätkä voi nousta.