2 Sano siis kansalle, että kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, tulee pyytää tuttaviltaan muistolahjaksi hopea- ja kultaesineitä.»
3 Herra oli antanut kansansa saada paljon ystäviä egyptiläisten joukosta. Myös Moosesta pitivät sekä faraon hovi että Egyptin kansa suuressa arvossa.
4 Mooses sanoi faraolle: »Näin sanoo Herra: ’Puolenyön aikaan minä kuljen läpi Egyptin,
5 ja silloin kuolee Egyptissä joka ainoa esikoinen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta jauhinkivien ääressä istuvan orjattaren esikoiseen. Myös kaikki karjan esikoiset kuolevat.
6 Koko Egyptin täyttää suuri valitus, jollaista ei ole ennen kuultu eikä enää toiste kuulla.
7 Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.’
8 Silloin kaikki hovisi miehet tulevat minun luokseni, heittäytyvät eteeni ja sanovat: ’Lähde täältä ja vie pois kansasi, jota johdat.’ Sitten minä lähden.» Ja Mooses lähti faraon luota vihasta hehkuen.