1 Minä näin Herran seisovan alttarin ääressä. Hän sanoi:– Iske pylväänpäihin, niin että portinpielet vapisevat!Lyö ne murskaksi heidän päähänsä!Viimeiset minä surmaan miekalla.Yksikään heistä ei pääse pakoon,ei kukaan selviä hengissä.
2 Jos he tunkeutuvat tuonelaan,sieltäkin minun käteni tavoittaa heidät.Jos he nousevat taivaisiin,sieltäkin minä noudan heidät.
3 Jos he kätkeytyvät Karmelin rinteille,sieltäkin minä etsin heidät käsiini.Jos he piiloutuvat minulta meren pohjaan,siellä minä käsken meripedon purra heitä.
4 Jos viholliset vievät heidät vankeuteen,käsken miekan tappaa heidät siellä.Minä käännän katseeni heihinonnettomuudeksi, en onneksi.
5 Hän on Herra Jumala Sebaot.Hän koskettaa maata, ja se vavahteleeja kaikki sen asukkaat valittavat.Se nousee kaikkineen kuin Niilin vesi,se laskee kuin Egyptin virta.
6 Hän on rakentanut asumuksensa taivaisiin,perustanut holvisalinsa maan ylle.Hän kutsuu vedet merestäja kostuttaa niillä maan.Hänen nimensä on Herra.
7 – Oletteko te israelilaiset minullesen kummempia kuin nubialaiset?kuuluu Herran sana.– Enkö minä tuonut Israelin Egyptistäniin kuin toin filistealaiset Kaftoristaja syyrialaiset Kiristä?