1 Kaikki amorilaiskuninkaat, jotka asuivat Jordanin länsipuolella, ja kaikki meren rannikon kanaanilaiskuninkaat saivat tietää, että Herra oli kuivannut Jordanin vedet israelilaisten tieltä ja näin tuonut heidät joen yli. Silloin kuninkaiden rohkeus petti, eikä kukaan heistä uskaltanut asettua israelilaisia vastaan.
2 Niihin aikoihin Herra sanoi Joosualle: »Valmista piikivestä veitsiä ja tee israelilaisista jälleen ympärileikattu kansa.»
3 Joosua teki kiviveitsiä ja ympärileikkasi israelilaiset Esinahkakukkulan luona.
4 Hän joutui ympärileikkaamaan heidät, koska kaikki Egyptistä lähdön jälkeen syntyneet israelilaiset olivat jääneet ympärileikkaamatta.
5 Egyptistä lähteneet miespuoliset israelilaiset olivat olleet ympärileikattuja, mutta kaikki sieltä lähteneet asekuntoiset miehet olivat kuolleet matkan aikana autiomaassa.
6 Lähtönsä jälkeen israelilaiset olivat joutuneet vaeltamaan autiomaassa neljäkymmentä vuotta, ja sinä aikana kuolivat kaikki Egyptistä lähteneet asekuntoiset Israelin miehet. He eivät olleet totelleet Herran sanaa, ja siksi Herra oli vannonut, ettei hän anna heidän nähdä sitä maata, jonka hän oli heidän esi-isilleen vannomallaan valalla luvannut antaa israelilaisille, maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.
7 Herra antoi heidän poikiensa astua heidän tilalleen. Mutta matkan aikana syntyneitä ei ollut ympärileikattu, ja Joosuan oli nyt ympärileikattava heidät.
8 Ympärileikkauksen jälkeen miehet pysyttelivät leirissä, kunnes olivat toipuneet.
9 Herra sanoi Joosualle: »Tänä päivänä minä olen vierittänyt teidän päältänne sen häpeän, että olitte ympärileikkaamattomia niin kuin egyptiläiset.» Paikka sai nimekseen Gilgal; tämä nimi sillä on vieläkin.
10 Israelilaiset leiriytyivät Gilgaliin ja viettivät pääsiäistä sen kuun neljännentoista päivän iltana Jerikon tasangolla.
11 Pääsiäisen jälkeisenä päivänä he söivät Kanaaninmaan tuotteita: he söivät sinä päivänä happamatonta leipää ja paahdettuja jyviä.
12 Sen päivän jälkeen, jona he olivat syöneet maan tuotteita, ei mannaa enää tullut. Israelilaiset eivät enää saaneet mannaa, vaan he söivät sinä vuonna Kanaaninmaan satoa.
13 Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: »Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?»
14 Mies vastasi: »En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne.» Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: »Herrani, mitä tahdot minun tekevän?»
15 Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: »Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.» Ja Joosua teki niin.