1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten psalmi.
2 Kuulkaa tämä, kaikki kansat,kuunnelkaa, maan asukkaat,
3 niin alhaiset kuin ylhäiset,rikas ja köyhä yhtä lailla!
4 Suuni puhuu tiedon sanoja,sydämeni pohtii viisautta.
5 Minä tahdon tutkistella mietelauseita,ratkoa arvoituksia lyyraa soittaen.
6 Miksi pelkäisin pahana päivänä,kun petturien kavaluus saartaa minut?
7 He luottavat rikkauteensa,kerskailevat suurella omaisuudellaan.
8 Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa,ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.
9 Elämän lunnaat ovat liian kalliit,ne jäävät iäksi maksamatta.
10 Ei ihminen elä ikuisesti,ei hän vältä hautaa.
11 Viisaatkin kuolevat, se on nähty,yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät.Heidän omaisuutensa jää muille.
12 Hauta on ikuisesti heidän kotinsa,heidän asuntonsa ajasta aikaan,vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut.
13 Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.
14 Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie,ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. (sela)
15 Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan,kuolema paimentaa heitä siellä.Jo seuraavana päivänäoikeamieliset kulkevat heidän ylitseen.Tuonela on heidän asuinsijansa,se kuihduttaa heidät.
16 Mutta Jumala lunastaa minut,hän tempaa minut tuonelan otteesta. (sela)
17 Älä kadehdi, kun joku rikastuu,kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.
18 Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään,hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
19 Vaikka hän eläessään ihastelee osaansaja toiset kiittävät hänen menestystään,
20 hänen täytyy mennä isiensä luo,paikkaan, jossa ei valoa nähdä.
21 Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.