5 Me katoamme kuin uni aamun tullen,kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
6 joka vielä aamulla viheriöimutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
7 Sinun vihasi musertaa meidät,kiivautesi saa meidät järkkymään.
8 Sinä otat syntimme silmiesi eteen,salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi.
9 Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat,vuotemme haihtuvat kuin henkäys.
10 Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä,tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää.Ja kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa,ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois.
11 Kuka tuntee vihasi koko ankaruuden?Kuka kylliksi pelkää sinun kiivauttasi?