1 Yöllä minä vuoteellani etsin häntä,jota minun sieluni rakastaa,minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
2 "Minä nousen ja kiertelen kaupunkia,katuja ja toreja,etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa."Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
3 Kohtasivat minut vartijat,jotka kaupunkia kiertävät."Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?"
4 Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa,kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa;minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä,ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon,kantajani kammioon.
5 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,gasellien tai kedon peurojen kautta:älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,ennenkuin se itse haluaa.
6 Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat,tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta,kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?
7 Katso, siinä on Salomon kantotuolija sen ympärillä kuusikymmentä urhoa,Israelin urhoja,
8 kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja;jokaisella on miekka kupeellansaöitten kauhuja vastaan.
9 Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolinLibanonin puista.
10 Sen patsaat hän teetti hopeasta,sen selustan kullasta,sen istuimen purppurasta;sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.
11 Tulkaa ulos, Siionin tyttäret,ja katsokaa kuningas Salomoa,katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasihänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.