1 "Olisitpa kuin oma veljeni, äitini rintoja imenyt!Tapaisin sinut ulkona, sinua suutelisin,eikä minua kukaan halveksuisi.
2 Minä johdattaisin sinut, veisin äitini taloon,ja hän neuvoisi minua.Minä antaisin mausteviiniä juodaksesi,granaattiomenani mehua."
3 Hänen vasen kätensä on minun pääni alla,ja hänen oikea kätensä halaa minua.
4 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret:älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,ennenkuin se itse haluaa.
5 Kuka tuolla tulee erämaastarakkaaseensa nojaten?"Omenapuun alla sinut herätin.Siellä sai sinut äitisi kerran,siellä sai sinut emosi.
6 Pane minut sinetiksi sydämellesi,sinetiksi käsivarrellesi.Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,tuima kuin tuonela on sen kiivaus,sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7 Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavaratrakkauden hinnaksi,häntä vain halveksuttaisiin."
8 "Meillä on pieni sisko, jolla ei vielä ole rintoja.Mitä teemme siskollemme sinä päivänä,jona häntä kysytään?
9 Jos hän on muuri,rakennamme sille hopeasta harjan;jos hän on ovi,sen setrilaudalla suljemme."
10 "Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit;vaan nyt olen hänen silmissään niinkuin antautuvainen."
11 "Salomolla on viinitarha Baal-Haamonissa;hän on jättänyt viinitarhan vartijoiden huostaan;sen hedelmistä saisi tuhat hopeasekeliä.
12 Minun viinitarhani on minun omassa hallussani.Sinulle, Salomo, tulkoot ne tuhat,ja sen hedelmän vartijoille kaksisataa."
13 "Sinä yrttitarhain asujatar,toverit kuuntelevat ääntäsi;anna minun sitä kuulla."
14 "Riennä, rakkaani, kuin gaselli,kuin nuori peura balsamivuorille."