1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan.
2 Jumala, ole minulle armollinen,ole minulle armollinen;sillä sinuun minun sieluni turvaa.Minä turvaan sinun siipiesi suojaan,kunnes onnettomuudet ovat ohitse.
3 Minä huudan Jumalaa, Korkeinta, avukseni,Jumalaa, joka vie minun asiani päätökseen.
4 Hän lähettää taivaasta minulle pelastuksen,kun minua herjaavat minun polkijani. Sela.Jumala lähettää armonsa ja totuutensa.
5 Minun sieluni on jalopeurain keskellä,minun täytyy maata tultasuitsevaisten seassa,ihmisten, joiden hampaat ovat keihäitä ja nuoliaja joiden kieli on terävä miekka.
6 Korota itsesi yli taivasten, Jumala,ja kunniasi yli kaiken maan.
7 Verkon he virittivät minun askelteni tielle,painoivat minun sieluni maahan,kaivoivat eteeni kuopan,mutta itse he siihen suistuivat. Sela.