1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu.
2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua;lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
3 "Vaikka minä valitsenkin ajan,minä tuomitsen oikein.
4 Vaikka maa kaikkine asukkaineenmenehtyy pelkoon,pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela.
5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö,ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
6 Älkää nostako sarveanne korkealle,älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
7 Ei tule apua idästä, ei lännestä,ei vuorisesta erämaasta,
8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee:yhden hän alentaa, toisen ylentää.
9 Sillä Herran kädessä on malja,joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä,ja siitä hän kaataa;kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda,särpiä pohjasakkaa myöten.
10 Mutta minä julistan iäti,veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen;korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.