4 ja minun sieluni on kovin peljästynyt.Voi, Herra, kuinka kauan?
5 Käänny, Herra, vapahda minun sieluni,pelasta minut armosi tähden.
6 Sillä kuolemassa ei sinua muisteta;kuka ylistää sinua tuonelassa?
7 Minä olen uupunut huokaamisesta;joka yö minä itken vuoteeni vesilleja kastelen leposijani kyyneleilläni.
8 Minun silmäni ovat huienneet surusta,vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.
9 Väistykää minusta, kaikki väärintekijät,sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.
10 Herra kuulee minun anomiseni,Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.