25 Jos ihminen rikkoo ihmistä vastaan, Jumala voi olla sovintotuomarina, mutta jos joku rikkoo Herraa vastaan, kuka voi puhua hänen puolestaan?» Pojat eivät kuitenkaan totelleet isäänsä, sillä Herra oli päättänyt, että heidän piti kuolla.
26 Mutta nuori Samuel kasvoi ja oli iloksi sekä Herralle että ihmisille.
27 Sitten tuli Eelin luo Jumalan mies ja sanoi hänelle:»Näin sanoo Herra: Enkö minä ilmoittanut itseni juuri sinun esi-isillesi, kun he olivat Egyptissä faraon orjina?
28 Minä valitsin sinun sukusi Israelin heimojen joukosta papeikseni, suorittamaan alttaripalvelusta, polttamaan uhreja ja kantamaan efodia edessäni. Minä annoin suvullesi oikeuden kaikkiin uhreihin, joita israelilaiset tuovat.
29 Miksi te nyt poljette jalkoihinne ne uhrit ja lahjat, jotka olen määrännyt pyhäkköni omiksi? Miksi ajattelet poikiasi enemmän kuin minua? Miksi te lihotatte itseänne kansani Israelin uhrien parhailla paloilla?
30 »Sen tähden Herran, Israelin Jumalan, sana kuuluu näin: Olen kyllä luvannut suvullesi ja isäsi suvulle, että saatte aina palvella minua. Mutta nyt Herra sanoo: Näin ei tule käymään! Minä nostan kunniaan ne, jotka minua kunnioittavat, mutta ne, jotka minua halveksivat, joutuvat häpeään.
31 Tulee aika, jolloin minä murran sinun sukusi voiman, niin ettei kukaan sinun suvustasi elä vanhaksi.