1 Daavid pakeni Raman Najotista. Hän meni Jonatanin luo ja sanoi: »Mitä minä olen tehnyt? Minkä rikoksen tai vääryyden olen tehnyt isääsi vastaan, kun hän tavoittelee minun henkeäni?»
2 Jonatan vastasi: »Jumala varjelkoon! Ei sinun henkesi ole vaarassa. Isäni ei tee koskaan mitään kertomatta siitä minulle. Miksi hän nyt salaisi minulta tämän asian? Se ei voi olla totta.»
3 Mutta Daavid väitti: »Isäsi tietää hyvin, että sinä olet kiintynyt minuun, ja hän ajattelee: ’Tämä ei saa tulla Jonatanin tietoon, muuten hän pahoittaa mielensä.’ Mutta niin totta kuin Herra elää ja sinä elät, vain askel on minun ja kuoleman välillä!»
4 Jonatan sanoi Daavidille: »Minä teen puolestasi kaiken, mitä vain tahdot.»
5 Silloin Daavid sanoi: »Huomenna on uudenkuun päivä, ja minun on määrä aterioida kuninkaan kanssa. Auta minua piiloutumaan kaupungin ulkopuolelle. Minä pysyn siellä ylihuomisiltaan saakka.
6 Jos isäsi kyselee minua, sano hänelle: ’Daavid pyysi minulta luvan käväistä kaupungissaan Betlehemissä, koska hänen sukunsa viettää siellä uhrijuhlaa.’