25 Hän istui tavallisella paikallaan seinän vieressä, Jonatan istui häntä vastapäätä ja Abner Saulin vieressä, mutta Daavidin paikka oli tyhjä.
26 Saul ei kuitenkaan vielä sinä päivänä sanonut mitään, sillä hän ajatteli: »Hänelle on varmaan sattunut jotakin, ehkäpä hän on epäpuhdas.»
27 Seuraavana päivänä oli uudenkuun juhlan toinen päivä, ja Daavidin paikka oli edelleen tyhjä. Nyt Saul kysyi pojaltaan Jonatanilta: »Minkä takia Iisain poika ei ole tullut aterialle, ei eilen eikä tänäänkään?»
28 Jonatan vastasi: »Daavid pyysi minulta lupaa mennä Betlehemiin
29 ja sanoi: ’Anna minun lähteä. Meillä on suvun uhrijuhla Betlehemissä, ja veljeni on käskenyt minun tulla sinne. Jos minusta vähänkin välität, niin päästät minut katsomaan veljiäni.’ Sen takia hän ei ole tullut kuninkaan pöytään.»
30 Silloin Saul raivostui Jonatanille ja huusi hänelle: »Sinä petollisen nartun pentu! Tiedän kyllä, että sinä pidät yhtä tuon Iisain pojan kanssa häpeäksi itsellesi ja kirotulle äidillesi!
31 Mutta niin kauan kuin Iisain poika on hengissä, et sinä eikä sinun kuninkuutesi ole turvassa. Lähetä miehet hakemaan hänet heti tänne. Nyt hän on kuoleman oma!»