13 Kun hän käskee,taivaan vedet alkavat kohista.Hän nostaa pilvet maan ääristä,lähettää salamat tekemään tietä sateelle,tuo tuulen kammioistaan.
14 Ei kukaan voi tätä käsittää.Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään,valetut patsaat ovat pelkkää harhaa,ei niissä ole henkeä.
15 Ne ovat arvottomia,naurettavia tekeleitä!Kun tilinteon hetki tulee,ne eivät kestä.
16 Niiden kaltainen ei ole Jaakobin Jumala.Hän on luonut kaiken,ja Israel on hänen oma kansansa.Hänen nimensä on Herra Sebaot.
17 Sitokaa nyyttinne, Jerusalemin asukkaat,te joudutte lähtemään pois maasta.Kaupunkinne on uhattuna.
18 Näin sanoo Herra:– Nyt riittää. Nyt minä linkoan poistämän maan asukkaat.Minä ajan heidät ahtaalle,jotta he havahtuisivat ja huutaisivat:
19 »Voi minua onnetonta!Vammani on parantumaton!Ajattelin, että tämän vaivanminä sentään kykenisin kestämään.