1 Nämä ovat Herran sanat, jotka profeetta Jeremia julisti Babyloniaa ja sen pääkaupunkia Babylonia vastaan.
2 – Ilmoittakaa kansojen keskuudessa,tehkää tiettäväksi,kohottakaa merkkiviiri ja kuuluttakaa,huutakaa rohkeasti:Babylon valloitetaan,Bel ei voi mitään,Marduk syöstään maahan.Kaikki jumalat joutuvat häpeään,kaikki jumalankuvat syöstään maahan.
3 Pohjoisesta hyökkää kansa Babylonian kimppuunja hävittää maan autioksi.Kukaan ei jää sinne asumaan,ihmiset karjoineen pakenevat pois.
4 – Noina päivinä, tuohon aikaan,sanoo Herra,Israelin ja Juudan asukkaat palaavat yhdessä.He kulkevat tietään itkienja etsivät Herraa, Jumalaansa.
5 He kysyvät tietä Siioniin,sitä kohti he suuntaavat katseensa.»Tulkaa! Palatkaamme Herran luopysyvään liittoon, jota emme enää riko.»
6 – Minun kansani oli kuin eksyneitten lauma,paimenet olivat johtaneet sen harhaan,vieneet oudoille vuorille.Vuorelta toiselle se kulkiunohtaen oman tarhansa.
7 Kaikki raatelivat eksyneitä,kaikki, jotka heidät kohtasivat.Heidän vihollisensa sanoivat:»Emme me tee väärin,sillä he ovat rikkoneet Herraa vastaan.»– Totisesti, Herra on oikea laidun,hän on ollut isienkin toivo!
8 Näin sanoo Herra:– Paetkaa Babylonista,lähtekää kaldealaisten maasta!Kulkekaa kuin johtajalampaatlauman edellä.
9 Katsokaa, minä nostan pohjoisesta maastasuurten kansojen yhtyneet joukotBabyloniaa vastaan.Ne hyökkäävät pohjoisesta,ne valloittavat sen.He ovat taitavia sotureita,ampuvat nuolensaja osuvat aina maaliin.
10 Kaldea joutuu vihollistensa saaliiksi,kaikki ryöstävät sitä mielin määrin,sanoo Herra.
11 Iloitkaa vain ja riemuitkaa,te, jotka olette riistäneet maani ja kansani!Hyppikää ja kirmatkaa kuin vasikat,hirnukaa kuin oriit.
12 Teidän äitinne joutuu häpeään,synnyttäjäänne pilkataan,hän on kansoista vihoviimeinen.Katsokaa maatanne:pelkkä autiomaa, kuiva aavikko!
13 Herran vihan tähden se jää asumattomaksi,muuttuu aivan autioksi.Kaikki ohikulkijat kavahtavat Babylonia,järkyttyvät nähdessään sen tuhon.
14 – Asettukaa taisteluun Babylonia vastaan,kaikki jousimiehet!Piirittäkää se, ampukaa kohti,älkää säästäkö nuolia,sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan.
15 Kohottakaa sotahuuto joka puolelta!Babylon antautuu! Sen tornit kaatuvat,sen muurit sortuvat.Nyt Herra kostaa sille:Tehkää sille niin kuin se on tehnyt muille!
16 Tuhotkaa Babyloniasta viimeinenkin kylväjä,älköön sirppi enää heiluko korjuuajan tullen.Lähteköön jokainen maahan tullutoman kansansa luo,paetkoon kotimaahansaturvaan vihollisen miekalta.
17 – Israel oli eksynyt lammas,leijonat ahdistivat sitä.»Ensin sitä söi Assyrian kuningas, ja nyt on vielä Babylonian kuningas Nebukadnessar kalunnut sen luut.
18 Sen tähden minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanon näin: Minä rankaisen nyt Babylonian kuningasta ja hänen maataan, niin kuin minä olen rangaissut Assyrian kuningasta.
19 – Mutta Israelin minä tuon takaisin laitumelleen,se saa jälleen käydäKarmelin ja Basanin laidunmailla,syödä itsensä kylläiseksiEfraimin vuorilla ja Gileadissa.
20 Noina päivinä, tuohon aikaan,sanoo Herra,etsitään turhaan Israelin pahoja tekoja,turhaan Juudan syntejä –niitä ei enää ole!Sillä minä annan anteeksiniille, jotka olen jättänyt eloon.»
21 Herra on antanut käskyn:– Nouskaa taisteluunMerataimin maata vastaan,käykää Pekodin asukkaiden kimppuun!Lyökää heidät kuoliaaksi,vihkikää tuhon omaksi viimeinenkin heistä,sanoo Herra.Tehkää juuri niin kuin olen käskenyt!
22 Jo kuuluu maasta sodan melske,jo luhistuu kaikki raunioiksi.
23 Voi, kuinka onkaan palasina ja murskanatuo koko maailman vasara!Miten autioksi on Babylon tullut!Kansat sitä kammoavat.
24 Minä viritin sinulle ansan,etkä sinä aavistanut mitään,ennen kuin jäit kiinni.Sinut löydettiin siitä ja vangittiin,sillä Herraa vastaan olet taistellut.
25 – Herra avaa asevarastonsa,ottaa esille vihansa aseet.Herra Jumala Sebaot tekee työnsäkaldealaisten maassa.
26 Tulkaa, kansat, kaikkialta Babylonin kimppuun,avatkaa sen aitat!Heittäkää kaikki, mitä löydätte,kasoihin niin kuin lyhteet.Vihkikää kaikki tuhon omaksi,älkää jättäkö mitään jäljelle.
27 Surmatkaa sen vallanpitäjät,viekää heidät teurastettaviksi.Voi heitä! Heidän päivänsä on tullut,käsillä on rangaistuksen aika.
28 Kuulkaa! Babyloniasta saapuupakolaisia, sieltä pelastuneita.He kertovat Siionissa,että Herra, meidän Jumalamme,on kostanut temppelinsä hävityksen.
29 – Kutsukaa Babylonin kimppuunkaikki ampujat, kaikki jousimiehet!Piirittäkää se joka puolelta,älkää päästäkö ketään pakoon.Maksakaa sille, mitä se on ansainnut!Tehkää sille niin kuin se on tehnyt muille.Se on ylvästellyt Herraa vastaan,Israelin Pyhää vastaan!
30 »Kaupungin nuoret miehet kaatuvat sen toreilla. Kaikki sen soturit saavat surmansa tuona päivänä», sanoo Herra.
31 – Katso, minä nousen sinua vastaan,sinä röyhkeä Babylon!sanoo Herra Jumala Sebaot.Nyt on tullut tuhosi päivä,se aika, jolloin minä sinua rankaisen.
32 Nyt röyhkeä kompastuu ja kaatuu,eikä kukaan nosta sitä pystyyn.Minä sytytän palamaan sen kaupungit,ja tuli tuhoaa kaiken myös niiden ympäriltä.
33 Näin sanoo Herra Sebaot:– Sorrettuja ovat Israel ja Juuda,kaikki vieraalle maalle viedyt.Vangitsijat pitävät heitä vallassaaneivätkä suostu vapauttamaan heitä.
34 Mutta heidän lunastajansa on väkevä,Herra Sebaot on hänen nimensä.Hän ajaa heidän asiaansa,hän tuo maailmalle rauhanja panee Babylonian asukkaat vapisemaan.
35 – Miekka lyököön babylonialaisia,sanoo Herra,lyököön maan ruhtinaita ja viisaita!
36 Miekka lyököön sen ennustajapappeja,niin että he typertyvät,miekka lyököön sankareita,niin että he lamaantuvat!
37 Miekka lyököön sen hevosia ja vaunuja,kaikkia sen palkkasotureita,niin että he pelkäävät kuin naiset!Tuhoutukoot sen varastot,joutukoot ryöstösaaliiksi!
38 Miekka lyököön sen vesiä,niin että ne ehtyvät!Se maa on täynnäkauhistuttavia jumalankuvia,kansa palvoo niitä ja riehuu mieltä vailla.
39 Sen tähden villikoirat ja sakaalitottavat sen olinpaikakseen,strutsit sinne asettuvat.Mutta ihmisiä siellä ei asu enää koskaan,se pysyy autiona sukupolvesta toiseen.
40 Niin kuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorranja niiden naapurikaupungit,niin ei myöskään Babyloniin jää kukaan asumaan,ei yksikään sinne asetu.Näin sanoo Herra.
41 – Katso, pohjoisesta tulee kansa,sieltä vyöryvät suuret joukot.Monet kuninkaat nousevatkaukaa maailman äärestä.
42 Heillä on käsissään jouset ja sotakirveet,he ovat julmia, he ovat armottomia.Heidän huutonsa on kuin meren pauhu,he ratsastavat hevosillavalmiina hyökkäämään sinua vastaan,tytär Babylon.
43 Kun Babylonian kuningas kuulee tämän viestin,hänen kätensä herpoavat.Ahdistus valtaa hänetkuin tuskan polte synnyttäjän.
44 – Niin kuin leijona nouseeJordanin rannan tiheiköstäja hyökkää rehevälle laitumelle,niin minä ajan hetkessä babylonialaiset maastaja vedän heidän johtomiehensä tilille.Kuka on minun vertaiseni,kuka voi vaatia minut oikeuteen?Kuka on se paimen,joka voi vastustaa minua?
45 Sen tähden kuulkaa,mitä Herra on päättänyt Babyloniasta,mitä hän aikoo tehdäkaldealaisten maalle:Totisesti, lauman pienimmätkin raahataan pois,totisesti, laitumet autioituvatihmisten pahuuden tähden!
46 Maa järisee metelistä,kaikkien kansojen korviin kiirii huuto:»Babylon on valloitettu!»